Monelle meistä viini on oiva juomakumppani ruokailun yhteydessä. Viini maistuu myös illanvietoissa, ravintoloissa, baareissa ja muissa tilaisuuksissa hyvin. Viinituntijoista usein vitsaillaan, mutta oletko tullut koskaan miettineeksi, että olisi oikeasti hyvä hieman tietää, mitä viini on ja miten eri viinilajit eroavat toisistaan? Jatka lukemista, niin saat tietää perusasiat viineistä – ja osaat tilata juuri oikean viinin viinimenusta!
Viinien eri muodot
Lähdetään ensin liikkeelle siitä, että mitä ihmettä viini oikeastaan edes on? Viini on tuoreista rypäleistä tehtyä mietoa alkoholijuomaa. Viiniä voidaan valmistaa myös rypälemehusta käyttämällä. Ihmiset ovat tehneet viiniä jo 8 000 vuoden ajan, ja edelleen jotkut viinin pientuottajat käyttävät samoja tekniikoita, mitä viinituotannon alkuaikana käytettiin. Viiniä tuotetaan viinitiloilla, jotka perinteisesti sijaitsevat lämpimissä maissa, kuten Espanjassa, Ranskassa, Kreikassa, Chilessä, Italiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Erimakuista ja -laatuista viiniä saadaan eri rypälelajikkeista. Kaikista tunnetuimmat viinirypäleet ovat tietenkin tummat ja vaaleat rypäleet, joista saadaan puna- ja valkoviiniä. Kaikista tunnetuimmat tummat rypälelajikkeet ovat Merlot, Cabernet Sauvignon ja Shiraz. Vaaleista rypäleistä tunnetuimmat, ja merkittävimmät viinikaupan kannalta, ovat Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Riesling. Rypälelajike antaa viinille tietyn aromin, mutta viinin makuun voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi sääolosuhteilla, viinitarhan sijainnilla, maaperän laadulla sekä ilmastolla. Näitä makuun vaikuttavia tekijöitä kutsutaan Terroir-termillä. Valmistusvaiheessa viinin makuun voidaan vaikuttaa monella tavalla, esimerkiksi lisäämällä hedelmäisyyttä, hapokkuutta, tanniinisuutta tai tammiaromeja.
Puna- ja valkoviinin lisäksi viinilajikkeita on muitakin. Viineiksi luetaan esimerkiksi kuohuviini, samppanja, roseeviini ja jälkiruokaviini. Kuuluisin näistä on varmasti samppanja, joka eroaa puna- ja valkoviinistä tietenkin kupliensa takia. Samppanja keksittiin itse asiassa vahingon kautta: viinintekijät pullottivat vahingossa sellaista viiniä, jonka käyminen oli vielä kesken, ja näin pulloon muodostui hiilidioksidia – eli kuplia. Kuohuviinit ja samppanjat ovat usein eri rypälelajikkeista sekoitettuja viinejä. Roseeviini on puna- ja valkoviinin välimuoto eli sitä valmistetaan tummista rypäleistä, mutta maltillisen värin saamiseksi tummien rypäleiden kuoria uitetaan juoman joukossa vain hetken ajan. Jälkiruokaviini sopii nimensä mukaiseksi nautittavaksi makeiden herkkujen kanssa, sillä se on todella makeaa ja sokerista.